Mim Ite!

Olen jo usean kuukauden ajan pohtinut mikä voisi olla sopiva nimi blogille. Olisi mukava että johonkin kertyisi historiatietoa ja ideoitaan voisi jakaa muille, kun niin monesti on tullut oivallettua asioita kun on nähnyt muiden ihanuuksia.

Olin jo perustanut blogin toiseen osoitteeseen (johon en ollut tyytyväinen) ja aloin kirjoittaa ensimmäistä merkintää. 2-vuotias touhutäti hääräsi taustalla ja kuului vähän väliä Mim ite! Minä teen itse, älkää tulko siihen sörkkimään. Juuri näin, ajattelin, ihan kuin äitinsä. Kaikki pitää tehdä itse raivon partaalle asti. Siitä se suurin palkinto tulee kun on saanut itse tehdä. Elämässä ei ole tarkoitus päästä helpolla, vaan tehdä itsensä ja toiset onnellisiksi :)

Teen töitä oppimisen ja opetuksen parissa. Välillä emme osaa tarpeeksi ottaa huomioon sitä, että (jo ihan pienillä) ihmisillä on erilaisia tapoja hahmottaa asioita ja ne vaikuttavat tekemiseen ja uusien asioiden oppimiseen. Muistin jokin aika sitten hauskan sattuman siltä ajalta kun olin Sirkan kerhossa 4-vuotiaana. Täti oli usein valmiiksi piirtänyt kartongille erilaisia hahmoja/kuvioita joita meidän tuli leikata irti askarrellaksemme esim. koristeita. Ihmettelin kun kaveri sai kehuja leikattuaan kuvion hienosti viivaa pitkin. Helppohan se nyt olisi viivaa pitkin leikata! Niin, äidin vieressä lapsuutensa ommellut jätti pahvikuviin saumavarat...